Monille voi olla hankalaa vastaanottaa niin myönteistä, kuin kielteistäkin palautetta. Annettuun palautteeseen kannattaa pyrkiä suhtautumaan avoimin mielin. Palautetta kannattaa työyhteisössä pyytää myös oma-aloitteisesti. Sitä voi myös antaa itse itselleen miettimällä ja arvioimalla mikä (esimies)työssä on mennyt hyvin ja mistä löytyy parannettavaa.
MYÖNTEISEN PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Me suomalaiset olemme vaatimattomuuden mestareita. Usein tuntuu, että monista ihmisistä kritiikkiä on helpompi vastaanottaa kuin kehuja ja kiitosta. Myönteisen palautteen vastaanottaminen saattaa tuntua vaivaannuttavalle ja nololle, eikä tiedetä, kuinka siihen pitäisi vastata. Luontevin tapa on vastata esim. "kiitos, kiva kuulla, että ajattelet noin".
Kun ajatellaan, että kaikenlainen palaute on tarkoitettu itselle tarkasteltavaksi ja tutkittavaksi, kehumisenkin vastaanottaminen helpottuu. Sen avulla saamme tietää, miltä oma toimintamme muista näyttää, ja voimme parantaa itsetuntemustamme ja -arvostustamme.
Myönteisen palautteen vastaanottamista voi myös harjoitella. Ja kannattaa muistaa, että myönteinen palaute on useimmiten todellakin ansaittua, yleensä kukaan ei kehu turhasta.
KIELTEISEN PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Kielteistä palautetta saadessaan ihminen nousee monesti puolustuskannalle. Syntyy tarve selitellä, puolustella ja jopa syyttää muita tilanteesta. Etenkin, jos palautteen antaja on itse tuohtuneessa tilassa tai jopa raivon partaalla, menee vastaanottaja helposti lukkoon, ei kuule eikä kuuntele mitä toisella on sanottavana. Tällöin helposti tulee tilanne, jossa ihmiset riitelevät, eivät asiat. Ja tilanteen pitäisi olla juuri päinvastainen.
Siksi onkin tärkeää, että molemmat osapuolet voivat osallistua tilanteen pohtimiseen ja parantamiseen. Palautteen käsittely rauhallisesti vuoropuheluna antaa sekä palautteen antajalle, että vastaanottajalle mahdollisuuden huomata, onko palaute ymmärretty oikein.
MYÖNTEISEN PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Me suomalaiset olemme vaatimattomuuden mestareita. Usein tuntuu, että monista ihmisistä kritiikkiä on helpompi vastaanottaa kuin kehuja ja kiitosta. Myönteisen palautteen vastaanottaminen saattaa tuntua vaivaannuttavalle ja nololle, eikä tiedetä, kuinka siihen pitäisi vastata. Luontevin tapa on vastata esim. "kiitos, kiva kuulla, että ajattelet noin".
Kun ajatellaan, että kaikenlainen palaute on tarkoitettu itselle tarkasteltavaksi ja tutkittavaksi, kehumisenkin vastaanottaminen helpottuu. Sen avulla saamme tietää, miltä oma toimintamme muista näyttää, ja voimme parantaa itsetuntemustamme ja -arvostustamme.
Myönteisen palautteen vastaanottamista voi myös harjoitella. Ja kannattaa muistaa, että myönteinen palaute on useimmiten todellakin ansaittua, yleensä kukaan ei kehu turhasta.
KIELTEISEN PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN
Kielteistä palautetta saadessaan ihminen nousee monesti puolustuskannalle. Syntyy tarve selitellä, puolustella ja jopa syyttää muita tilanteesta. Etenkin, jos palautteen antaja on itse tuohtuneessa tilassa tai jopa raivon partaalla, menee vastaanottaja helposti lukkoon, ei kuule eikä kuuntele mitä toisella on sanottavana. Tällöin helposti tulee tilanne, jossa ihmiset riitelevät, eivät asiat. Ja tilanteen pitäisi olla juuri päinvastainen.
Siksi onkin tärkeää, että molemmat osapuolet voivat osallistua tilanteen pohtimiseen ja parantamiseen. Palautteen käsittely rauhallisesti vuoropuheluna antaa sekä palautteen antajalle, että vastaanottajalle mahdollisuuden huomata, onko palaute ymmärretty oikein.
Palaa Etusivulle Tämän sivun alkuun
RSS Feed